Pikkutyttö suutuksissaan ennen joulua sano, ettei yhtään haittaa vaikka saisin risuja joulupukilta, koska mie annan ne sitte äiti sulle ni saat tehä risutöitä niistä No, tämä kranssi ei ole tehty joulupukin antamista, vaan ihan aijemmin ite keräämistä koivunrisuista ja on tosiaan vaan yks niistä ainaki kahestakymmenestä, mitä oon ennen joulua teheny.

Tämä blogi on ollu kovin hilijanen koko syksyn. Se ei kuitenkaan tarkota sitä, ettenkö olis mitään teheny. Aina sitä jotain säätöä pitää olla. Kaverille tein kuningasketjun käsikoru, mun bravuuri. Ja jämärinkuloista alotin toisenlaista käsikorua. En tiiä ees minkäniminen tämä on, samalla tyylillä ku itelle tekemäni kierteinen kaulakoru aijemmin, mutta koska lenkit on pienemmät ni ei näytä ollenkaan samallaiselta. Hieno kumminkin.

Muutaman tein työkavereiden iloksi.

Alotin muistaakseni joskus reilu vuosi sitten näitten sukkien tekemisen. Ja melekosta tervanjuontia näyttää olevan mun villasukankutominen. Paljo helepommalla pääsee ku vihjaa äitille jonkun sukantarpeen ni 3 vrk ni tipahtaa postiluukusta sukat No yhtäkaikki, nämä on nyt valamiit, piti tulla itelle, mutta tuliki tytölle, jola 2nro pienempi jalaka ku mulla, köh...

Nämä on ollu ikuisuusprojekteja. Nuo kuvat tein varmaan vuosi sitten Tulip-väreillä ihan vaan testatakseni ja sillon kyllä jo suunnittelin tekeväni tytöille käsilaukut niistä, mutta nyt vasta sain aikaseksi. Kovin on mieleisiä ja heti täynnä tavaraa.

Kaivoin pölyttyneen saumurin ja vanhat kankaat ja tein muutaman pipon. Ihmeen hyvin istui päähän ja menee ihankorvilleasti. Lapset ihastu niihin (onneksi).

Kesä on menny nopeasti. Niin nopeaa, ettei oo tännekään mitään suurempaa saanu aikaseks laitettua. Aina sitä jotain on vähä värkänny. Kukkaroita ja meikkipusseja oon tehny muutamia. Ompelukone on kyllä saanu levätä ihan rauhassa. Liekkö kohta ruosteessa. Mutta kyllä ne syksyn pimeät taas ajaa mut kaivelemaan kaappeja, että millekkäs sitä alakas.

Ollaan kyllä nautittu lämpimästä kesästä täysin siemauksin. Aina ku mahollista, ollaan oltu rannalla.......

Niin, ja kyllä me yks reissuki kerettiin tehä.......

Ja sitte kaikkea ihan tavallista, mutta pienten mielestä sitä parasta, eli kotona yhessä touhuamista......

´Näistä kaikista on meijän kesä tehty. Nyt on arki palautunu entisiin uomiinsa ja koululaiset valuu yks kerrallaan aamulla portista pihalle. Ekaluokkalainen oli niin riemuissaan aapisesta, etten ole moista intoa hetkeen nähäny

Nappi-inspiraatio pääsi valloilleen. Ulkona illalla syyspimeässä nämä on saanu jo valaista meijän pimeää pihaa.

Sain tämän kesänaikana valamiiks. Tosi miellyttävä pitää ranteessa.

Tilauksesta kokeilin, vääntyiskö risu myös veneeksi ja vääntyihän se, ihan omaksiki yllätykseksi.

Tein netin innoittamana Omar-hyytelökakun ja olihan se pojat hyvää. Mint chocolate-blogista löysin ohjeen, jota muokkasin mieleiseksi.

Pohja:

puoli pss jyväshyvän suklaapisara- keksejä

n 60 g sulaa voita

Täyte:

1 pss omar-karkkeja

5 dl kuohukermaa

200 g tuorejuustoa

6 liivatelehteä

tilkka vettä

Kuumenna kerma kattilassa kiehuvaksi. Älä kuitenkaan keitä. Liuota siihen omar-karkit. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi (esim yön yli). Vatkaa omar-kerma vaahdoksi ja lisää tuorejuusto. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Purista ylimääränen vesi pois ja liota ne sitten tilkkaan kiehuvaa vettä. Jäähdytä hetki ja lisää ohuena nauhana samalla sekoittaen kermavaahdon joukkoon.

Pohjaa varten keksit murskataan ja sekoitetaan sulan voin kanssa keskenään. Irtopohjavuokaan keksiseos ja päälle täyte. Hyytyy jääkaapissa muutamassa tunnissa.

Koristekukatkin on omarkarkeista tehty. Mikrossa lämmitin, jotta pehemeni, sitten kaulihtin ja tein kukan muotoon ohuella veitselllä. Perhoset on myös tehty ihan omin pikkukätösin suklaasta.

Tämä on ihan perinteinen tiikerikakku. Tein ihan vaan kokeillakseni suklöaakuorrutetta, jota en koskaan oo saanu onnistumaan. SIskolta sain hyvän ohjeen ja siitä tuli justiisa sellanen ku pitääki. Eli ei oo liian tahmea eli pystyy syömään vaikka käsistä, lapsetkin, mutta ei mene edes jääkaapissa liian kovaksi. Kaks levyä suklaata kahteen kakkuun. Toinen levy on ns taloussuklaata eli kovaa suklaata ja toinen on sitten sitä "syöntisduklaata" eli esim fazerin sinistä tai marabouta. Ne ku sekottaa keskenään, sulattaa ja valuttaa ni namskis  

Ja 32-vuotta oon miettiny, miten tiikerikakkuun saa niin hienon kuvion, ettei tulis sekasikiö niin nyt tiijän senkin. Elikkä ku on laittanu eka vaalean kerroksen, sitten tumman ja viimeksi vaalean niin haarukalla tekee sitten ihan pinnasta pohjaan S-kuviota ylös-alas koko kierroksen ni tulee kutakuinkin tämännäköinen kuvio.

Pojan synttäreille tein valkosuklaacharlotan ohjeella tällasen kaksun. Kokeilin vaahtokarkkimassasta tehä päälysen ja ihan kohtalaisesti onnistuin. Meillä kun juuri kukaan ei tykkää marsipaanista ni tämä on hyvä korvike. Joskin tosi makea ja maistuu tomusokerille. Mutta kauppansa teki. Koristehärpäkkeet oli vaan aika vähissä ni piti mielikuvitusta käyttää ihan tosissaan.

Paikallista lehteä aamulla lukiessani törmäsin kuvaan, missä oli rautalangasta väännetty joku koriste. No samalla minuutilla kaivoin rautalankaa laatikosta ja pyöröpihit toisesta ja tein tämän. SOpi keittiön maustekaapin oveen ku nakutettu  Ja tuota katellessani huomasin, että siinähän on mun elämän tärkeimpiä asioita tiivistettynä, eli lapset, harrastukset ja koti

Vai helmet vai mikähän tuo nyt onkaan. Ite huovuttamiani hahtuvahelmiä ja jotain massattuja helmiä puuvillanauhassa. Saattaa saaha vielä rinnalleen toisenki nauhan elivärisillä hupahelmillä kunhan saan tilattua tuota nauhaa lisää.

Se vihreemekkonen oli sitte Hanna harvahammas

Nämä löysin jostain kaapinperukoilta. Eli on tullu joskus kynttilöitäki värjättyä marmoritekniikalla. Pääsiäismunia värjään myös samalla tekniikalla ja tulee erikoisen kauniita.

Sain tehtyä punasiaki sytykeruusuja. Ja tuo ruusujen ulkonäkö näköjään kehittyy mitä enemmä niitä tekee. HUomattavasti kauniimpia ku nuo vihreät/kellertävät oli.

Tämä oli muuten kaunis koriste pöydälle, mutta noita oli 20:ssä pöydässä valkoisen liinan päällä ja puolet valutti steariinit liinalle ja minä ne sitte putsailin niistä

Kesäks ajattelin käyttää tätä samaa laattapohjaa ja laittaa vielä simpukankuoria lisäkoristeena ja ehdottomasti tuikku kynttiläks, ni ei tarvi uutta talioperaatiota suorittaa.